| |
En ole kirjoittanut pitkään aikaan, koska elämä koulu- ja joulukiireiden alla on ollut niin hektistä. Huomenna onneksi alkaa loma ja saa vähän levähtää. :)
Vuosi sitten Etiopiassa ollessani löysin suomalaisen lähetystyöntekijän kirjahyllystä Jörg Zinkin pienen kirjasen "Mitä toivoisin sinulle". Ihastuin silloin siihen ja haluan nyt – muutaman valitun palan kautta – kertoa, mitä minä sinulle toivoisin:
En toivota sinulle
elämää, jossa ei ole puutteita,
elämää, jossa ei ole tuskaa ja hämmennystä.
Mitä sinä tekisit sellaisella elämällä?
Ei, minä toivotan sinulle
ruumiin ja sielun varjelusta.
Sitä, että eräs kantaa ja suojelee sinua
ja ohjaa sinua läpi kaiken,
mitä sinulle tapahtuu,
kohti päämäärääsi.
Ettei sinua koskettaisi murhe
eikä toisten ihmisten kohtalo,
sitä en sinulle toivo.
Niin ajattelemattomasti ei saa toivoa.
Ei, minä toivon,
että jokin yhä uudestaan
koskettaisi sinua,
jokin jota en pysty kuvailemaan.
Sen nimi on ”armo”.
En toivo sinulle elämää,
jossa ei ole vaivaa ja haasteita.
Sen sijaan toivon,
ettei elämäsi valu tyhjiin.
Mitä sinulle toivoisin?
En sitä, että kasvaisit yhtä isoksi kuin puu,
yhtä vahvaksi tai yhtä liikkumattomaksi.
Vaan että katsoisit yhä uudestaan ylöspäin,
sinne missä ovat latvat ja taivas.
Että jäisit seisomaan
etkä aina ryntäisi eteenpäin.
Että oppisit seisomaan ja kasvamaan
kuin puu.
En toivo sinulle,
että jossakin metsäpolulla
kohtaisit valkean kauriin
tai kuninkaanpojan
tai haltijattaren, joka tekisi sinut rikkaaksi.
Vaan että sinulla olisi
silmät joilla huomaat,
kun sinua vastaan tulee tiellä ihme.
En toivo sinulle,
että olisit ”vapaa” ja vailla ihmisiä
yksin kaukana aavassa maassa,
jossa on tilaa,
vaikka joskus saattaisit sellaista kaivatakin.
Toivon sinulle ystäviä,
avuliaita, häiritseviä,
niitä joita tarvitset tai
jotka tarvitsevat sinua.
Toivon sinun löytävän kiinnekohtia
kuin muratti lujasta rungosta,
ja että saat voimaa
olla runko niille,
joita sinun on kannettava.
En toivo sinusta ihmistä, joka on
suorakulmainen ruumiiltaan ja sielultaan,
sileä ja pysty kuin poppeli
tai elegantti kuin sypressi.
Vaan toivoisin, että
sinä kaiken sen kanssa
mitä sinussa on köyryä ja kiemuraa
saisit elää hyvällä kasvupaikalla
taivaan valossa,
niin että sekin sinussa,
mikä ei ole onnistunut hienosti,
saisi olla arvossaan
ja sekin mikä sinussa ja työssäsi
on pahkuraista ja keskeneräistä
löytäisi suojan Jumalan armossa.
Rikasta elämää minä sinulle toivon,
sellaista jossa on kaikesta jotain.
Siitäkin,
mitä et haluaisi itsellesi.
