Helmiä Etiopiasta

Vuosi sitten asuin Etiopiassa, pienessä Gidolen kaupungissa. Olin siellä Kansanlähetyksen kansainvälisyyslinjan kautta tutustumassa raamatunkäännös- ja lukutaitotyöhön opettaen englantia päiväkodissa sekä auttaen ja kouluttaen paria paikallista lukutaitotyöntekijää. Nuo kolme kuukautta, jotka Etiopiassa vietin, olivat elämäni kasvattavinta aikaa. Tahdonkin nyt jakaa osan tuosta ajasta muillekin ottamieni kuvien kautta. Mielestäni meillä suomalaisilla olisi niin paljon opittavaa afrikkalaisilta, jotka pitävät toisistaan huolta ja antavat vähästään. Kurjuudesta huolimatta heillä on elämäniloa, joka meiltä usein puuttuu.

Olisi kiva kuulla, minkälaisia ajatuksia kuvat herättävät. :)

Auringonnousu Arba Minchissä

Auringonlasku Awassassa

Entoto-vuoren lapsia Addis Abeban ulkopuolella

Entoto-vuorelta

Auringonsäteitä Gidolen yllä

Chamo-järvi Gidolen kupeessa

Oppilaitani päiväkodissa

Gidolen keskustaa

Ja istumatyöläiset Suomessa valittelee selkäkipuja...

Elämää Gidolen torilla lauantaiaamupäivänä

Kotitöiden ääressä: jyvien jaottelua

Gidolelaisissa häissä. Vasta häiden toinen päivä, mutta hääpari näyttää jo melko väsyneeltä

Ystäväni Gebainesh ja hänen kotinsa taustalla

Leivät uuniin

Äidin sairasvuoteen ympärillä

Lähikauppani

Sisaruksista pidetään hyvää huolta

Gidolen kaunista vuoristoa

Gidolessa lukutaitoprosentti on noin 17. Nainen parhaillaan opettelee lukemaan.

Etiopiassa lapset eivät valita siitä, että pääsevät kouluun ja saavat oppia

Etiopialaista ruokaa, injeraa (=hapanta lettua) ja wotteja (=tulisia kastikkeita)

Tyypillisiä konsolaisia asuinmajoja

Hyvin arkinen näky: naiset kantavat selässään kymmeniä kiloja puuta

Lapsia Hosainan kuurojen koulusta

Hiustenlaittoa kotipihalla

Pieni kylä jostain matkan varrelta

Abaya-järvi Arba Minchissä

Pikkuiset virtahevot lammessa ui...

... ja astetta isommat krokotiilit!

Samassa järvessä uiskentelee virtahepoja ja krokotiilejä, mutta se ei taida paljon kalamiestä hetkauttaa

Tilkkutäkkimaisema lentokoneesta